Oletko koskaan tuntenut sitä kutkuttavaa jännitystä, kun pieni, mutta pippurinen RC-auto kiitää radalla ja adrenaliini virtaa? Suomessa RC-autoilu elää ja voi hyvin, tarjoten vauhdin hurmaa, teknisiä haasteita ja mahtavaa yhteishenkeä niin kokeneille konkareille kuin vasta-alkajillekin. Kilpailutoiminta on yllättävän aktiivista ja monipuolista, ja mikä parasta, mukaan pääsee yllättävän helposti. Tässä artikkelissa sukellamme syvemmälle Suomen RC-kilpailujen maailmaan – millaisilla radoilla ajetaan, miten kisoja järjestetään ja miten sinäkin voit hypätä mukaan tähän kiehtovaan harrastukseen, joka on paljon enemmän kuin pelkkää kilvanajoa!
Suomen RC-radat – missä vauhti kiihtyy?
RC-kilpailujen sydän sykkii radoilla, ja Suomesta löytyykin ilahduttavan monipuolinen kattaus erilaisia ajopaikkoja. Valinta radan ja ajettavan kaluston välillä kulkee usein käsi kädessä, sillä erilaiset alustat vaativat autoilta erilaisia ominaisuuksia. Ratoja löytyy niin sisätiloista kuin ulkoakin, ja ne tarjoavat erilaisia haasteita ja ajokokemuksia. Ratojen varustukseen kuuluu itse ajettavan pinnan lisäksi yleensä ajajakoroke, varikkoalue huoltoa varten sekä usein myös oheistiloja.
Mattoradat sisätilojen taitureille
Sisätiloissa ajettavat kisat keskittyvät tyypillisesti mattoradoille. Kuten Wikipedia kertoo, nämä radat rakennetaan usein kokolattiamatoista ja ne ovat vähintään pari metriä leveitä. Vaikka kiinteitä mattoratoja ei olekaan pilvin pimein, niitä kootaan näppärästi esimerkiksi liikuntasaleihin kisojen ja treenien ajaksi matoista, jotka säilytetään rullalla muun ajan. Matto on tasainen ja pitävä alusta, joka sopii erinomaisesti kevyemmille ja tarkempaan ajoon suunnitelluille autoille, kuten 1/10 touring-autoille (nelivetoiset, sileille pinnoille tarkoitetut rata-autot) ja erityisesti 1/12-kokoluokan mattoautoille (kevyet, usein takavetoiset autot, jotka on suunniteltu nimenomaan sisäratojen matoille). Radan ajoura merkitään selvästi ja oikasuesteet pitävät huolen reilusta pelistä. Tyypillinen mattoradan pituus Suomessa on hieman yli 100 metriä.
Asfalttiradat ulkoilman vauhtihirmuille
Kun aurinko paistaa ja kaivataan lisää vauhtia ja tilaa, siirrytään ulkoradoille. Suomessa on muutamia varta vasten RC-autoille rakennettuja kiinteitä asfalttiratoja. Nämä radat ovat leveämpiä (vähintään 3 metriä) ja pidempiä kuin sisäradat, usein 200–300 metriä pitkiä, ja ne tarjoavat haastetta isommille ja nopeammille autoille. Täällä näkee usein vauhdikkaita 1/10- ja 1/8-kokoluokan polttomoottoriautoja sähköautojen rinnalla, ja jopa massiivisia 1/5-rata-autoja. Kuten esimerkiksi Pesämäen moottoriurheilukeskuksen tiedoista voi päätellä, polttomoottorikäyttöiset autot voivat saavuttaa radoilla jopa 100 km/h nopeuksia, kun taas sähköautojen kilpavauhti pyörii noin 60 km/h tuntumassa. Kunnon asfalttiradalta löytyy myös korotettu ajajakoroke, josta on hyvä näkyvyys koko radalle, sekä varikkoalue, jossa autojen huoltaminen ja säätäminen onnistuu. Sähkön saatavuus varikolla on elinehto etenkin sähköautoilla kilpaileville.
Crossiradat hyppyjen ja haasteiden ystäville
Entäpä sitten ne hyppyrit ja röykyt? Maastoautoradat, eli crossiradat, tuovat oman mausteensa RC-kilpailuihin. Näiden ratojen pinta voi vaihdella savesta erilaisiin maa-ainessekoituksiin, ja tärkeintä on pinnan kestävyys kovaa kulutusta vastaan – joissain kohdissa rata voi olla jopa betonia. Crossiratojen ehdoton suola ovat hyppyrit, jotka mahdollistavat näyttävät, jopa 5–25 metrin ilmalennot. Tarjolla voi olla pöytähyppyreitä, tuplia, triploja ja jopa seinäajohyppyreitä eli wallrideja, kuten Ylivieskan sisäcrossiradalla. Nämä vaativat kuljettajalta tarkkuutta ja auton alustalta kestävyyttä. Maastoradoilla kilpaillaan nimensä mukaisesti maastoautoilla, tyypillisesti 1/10- ja 1/8-kokoluokissa. Näitä ovat esimerkiksi buggyt (avoimin renkain varustetut, ketterät maasturit), trukit (leveämpiä ja isompirenkaisia, vakaita maastureita) ja short course -autot (realistisella, renkaita suojaavalla lava-auton korilla varustetut autot). Ratoja löytyy niin ulkoa kuin sisältäkin, ja ne tarjoavat jatkuvaa haastetta ja jännitystä. Tietoa eri ratojen sijainneista ja aukioloajoista löytyy usein parhaiten lajin foorumeilta ja kerhojen omilta sivuilta.
Miten mukaan RC-kilpailuihin?
Kiinnostaako kilpaileminen, mutta et tiedä mistä aloittaa? Ei hätää, kynnys osallistumiseen on matalampi kuin moni luulee! Tärkeintä on löytää oikeat tiedonlähteet ja rohkeasti lähteä kokeilemaan. Harrastajayhteisö on yleensä erittäin avulias ja toivottaa uudet kuskit tervetulleiksi.
Tiedon lähteet ja yhteisöt
Ensimmäinen askel on löytää tietoa tulevista kilpailuista ja tapahtumista. Tässä kohtaa internet ja harrastajayhteisöt ovat kullanarvoisia. Kuten RCautot.fi vahvistaa, Suomen suurin RC-autoilufoorumi RC10.fi on ehdoton tietolähde. Sieltä löytyy oma osionsa kilpailuille, jossa ilmoitetaan tulevista kisoista, jaetaan tuloksia ja keskustellaan säännöistä. Foorumi on aktiivinen myös Facebookissa, josta voi bongata nopeallakin aikataululla järjestettäviä treenipäiviä tai pienempiä kisoja. Jos taas maastoautot, erityisesti hitaammin etenevät crawlerit (esteiden yli kiipeilyyn suunnitellut autot) ja trial-autot, ovat sinun juttusi, kannattaa suunnata RC-offi.net-foorumille, joka on erikoistunut juuri näihin lajeihin.
Kilpailutasot ja -muodot
Kilpailuja järjestetään monella eri tasolla. Paikalliset RC-kerhot järjestävät usein omia kerhokisojaan, jotka ovat loistava tapa päästä kokeilemaan kilvanajoa rennossa ilmapiirissä. Esimerkiksi Ylivieskassa suunniteltiin kerhokisoja heti uuden radan avauduttua houkuttelemaan uusia harrastajia. Näistä on helppo edetä alueellisiin kilpailuihin ja lopulta valtakunnallisiin sarjoihin. Suomenmestaruustasolla kilpaillaan esimerkiksi sähköautoilla FinTrack Tour -sarjassa. Erikoisempiakin kilpailumuotoja löytyy, kuten näyttävä RC-drifting, jossa järjestetään jopa kansainvälistäkin huomiota herättäviä tapahtumia. Hyvä esimerkki tästä on Karkkilan RC Drift Masters Finland, joka keräsi vuonna 2024 yhteen 40 kuskia Suomesta ja kymmenkunta Virosta kilpailemaan epävirallisesta Suomenmestaruudesta.
Autoluokat ja säännöt
Ennen ilmoittautumista on tärkeää selvittää, mihin luokkaan oma auto sopii. Kilpailuissa ajetaan eri luokissa auton koon mukaan – yleisimmät mittakaavat ovat 1:12, 1:10 ja 1:8, mutta myös 1:5 on käytössä tietyissä luokissa. Luokittelu perustuu myös moottorityyppiin (sähkö vai polttomoottori) ja korimalliin (esim. touring, rata-auto, buggy, trukki, short course). Säännöt voivat määritellä tarkasti esimerkiksi renkaat, moottorit, akut ja jopa käytettävät sähkökomponentit, etenkin suuremmissa kilpailuissa, jotta kilpailu pysyy tasaisena ja reiluna. Aloittelijalle sopivin luokka löytyy usein paikallisen kerhon kautta kysymällä – he osaavat neuvoa kaluston valinnassa ja sääntöjen tulkinnassa. Älä siis epäröi kysyä apua!
Kisojen järjestäminen ja harrastuksen syvempi merkitys
Onnistunut RC-kilpailu ei synny itsestään. Sen takana on usein joukko innokkaita vapaaehtoisia, paikallinen kerho tai yhdistys, joka uhraa aikaansa ja vaivaansa tapahtuman eteen. Tämä yhteisöllisyys on yksi RC-harrastuksen hienoimmista puolista – yhdessä tekemällä saadaan aikaan upeita puitteita ja tapahtumia.
Yhteisön voima talkootyössä
Kilpailun tai jopa kokonaisen radan järjestäminen vaatii suunnittelua, organisointia ja resursseja. Ylivieskan UA/RC-jaoston uuden sisäcrossiradan synty on tästä loistava esimerkki. Harrastus herätettiin henkiin paikallisten aktiivien toimesta, ja radan suunnittelussa konsultoitiin kokeneita kuskeja. Itse rata rakennettiin noin neljässä kuukaudessa pitkälti talkoovoimin, paikallisten ja kauempaakin tulleiden harrastajien yhteistyöllä. Materiaaleja saatiin hankittua sponsorien ja Ylivieskan UA:n tuella. Vastaavasti Karkkilan RC Drift Masters -tapahtuman järjestelyistä vastasi paikallinen Candyland RC yhdessä Karkkilan Moottorikerhon kanssa, osoittaen kerhojen välisen yhteistyön merkityksen. Järjestäminen vaatii tilojen (kisarata, testirata, huoltopisteet), toimivan ajanoton, riittävästi ratatuomareita (eli \”marshalleja\”, jotka auttavat kaatuneet autot takaisin radalle), selkeät säännöt ja aikataulut sekä toimivat varikkopalvelut.
Suomen maine ja ruohonjuuritaso
Suomessa on pitkät perinteet ja hyvä maine kansainvälistenkin RC-kilpailujen järjestäjänä, mikä kertoo korkeasta osaamisen tasosta ja sitoutuneista järjestäjistä. Suomalaiset kuljettajat ovat myös menestyneet erinomaisesti maailmalla, mikä osaltaan ruokkii lajin kehitystä ja kiinnostusta kotimaassa. Vaikka viralliset kilpailut ovat näyttäviä tapahtumia, ei pidä unohtaa ruohonjuuritason toiminnan merkitystä. Paikalliset kerhot ja vapaasti käytettävät radat, kuten Laukaan Moottorimiesten rata satamassa (joka on avoinna maksutta 1/10 sähköautoille klo 9-21), ovat elintärkeitä lajin elinvoimaisuudelle. Ne tarjoavat matalan kynnyksen paikan tutustua lajiin, harjoitella ajotaitoja ja tavata muita harrastajia ilman kilpailupaineita. Ilman aktiivista harrastustoimintaa ja uusia innokkaita kuskeja ei syntyisi myöskään kilpailutoimintaa.
RC-kilpailuihin osallistuminen ja niiden järjestäminen on siis paljon muutakin kuin vain autojen ajattamista ympyrää. Se on ennen kaikkea yhteisöllinen kokemus. Varikolla vaihdetaan kuulumisia, jaetaan vinkkejä auton säätämiseen ja autetaan kaveria hädässä. Vaikka radalla kilpaillaan tosissaan, vallitsee harrastajien kesken yleensä hieno \”kaikki auttaa kaikkia\” -henki. Olen itsekin saanut lukemattomia kertoja apua kokeneemmilta kuskeilta, kun oma auto on kaivannut säätöä tai korjausta kesken kisapäivän. Tekninen puoli on myös iso osa harrastusta; auton rakentaminen, säätäminen ja korjaaminen opettavat valtavasti mekaniikasta, elektroniikasta ja aerodynamiikasta.
Lopulta kyse on kuitenkin siitä ainutlaatuisesta tunteesta, kun saat kaiken toimimaan täydellisesti yhteen: auto kulkee juuri niin kuin haluat, onnistut ajamaan puhtaan ja nopean kierroksen, ja ylität maaliviivan hymyssä suin. Jos siis pienikin kipinä RC-autoiluun tai kilpailemiseen on syttynyt, kannustan ehdottomasti kokeilemaan. Etsi lähin kerho tai rata, käy tutustumassa toimintaan ja kysy rohkeasti neuvoa. Saatat yllättyä, kuinka mukaansatempaava ja palkitseva harrastus RC-autoilu voi olla!